Merlet treffeillä

Värisuora!

Ike pääsi kimppalenkille Hannan lauman kanssa, ja voi sitä riemun määrää! Erityisesti 3,5kk Kiilan kanssa oli niin siistiä kirmata pitkin peltoja ja risukoita. Ja välillä tietysti painia, tottakai. Molemmilla näytti olevan aika nätit otteet, ja paini pyöri oikein kivan näköisesti. Lenkin loppua kohti Ike kyllä taisi unohtaa, että Kiila on aika paljon pienempi ja kevyempi - sen verran vauhdilla tultiin päin. Mörssäri mikä mörssäri, onneksi Kiila ei ollut moksiskaan.

Ensimmäisen koiran omistajana oli hauskaa taas nähdä, miten eri sävyisiä merlet tosiaan voivat olla. Iken tumma on selvästi tosi tummaa, ja sitä on aika paljon. Kiila taas on pehmeän toffeen ja kerman sävyinen (ja muutenkin pehmoisen näköinen pikkupentu), Hali vivahtaa voimakkaasti oranssiin ja Mai voisi heikossa valaistuksessa mennä blue merlestä... no ei sentään ihan, mutta vähemmän se on punainen kuin vaikkapa Hali. Kokoa ja rakennetta oli hankalampi vertailla, kun Ike oli ainoa poika. Onneksi päästään ensi viikolla vertaamaan ihan sukulaispoikiin, kun mennään pentutreffeille Kiiminkiin. Ei me maltettais odottaa ollenkaan! Veljiä ja siskoja! Äippä ja iskä! Kasvattaja ja kaikki muut!

Hullun kiilto silmissä.

Alakynnestä voi puraista alakynnestä.