21.2.2015

Tilannekatsaus pitkästä aikaa

Huh, onpa siitä aikaa kun olen viimeksi kirjoittanut tänne mitään! Syypää on - ylläri ylläri - arki. Töiden ja harrastusten ulkopuolelle jäävä aika menee nyt melkoisen tiiviisti koirien parissa. Nuori koiranpentu sitoo aika tehokkaasti! Ei sitä viitsi jättää kovin pitkäksi aikaa yksin, ja mitä järkeä ylipäänsä ottaa (toista) koiraa jos sen kanssa ei aio tehdä mitään.

Mitä tehtäis? (Fox 11 vko)
Sitten taas nukutaan. (Fox 12 vko)
Temppuillaan! (Fox 15 vko)
Foxilla ja Ikellä menee yhä vain tosi mukavasti yhdessä. Vain ruoka on tähän mennessä aiheuttanut ärinöitä, Ike kun on suojelevainen suhteessa omaan ruokaansa, ja luulee välillä omistavansa kaiken ruoan maailmassa. Nyt se on kyllä alkanut oppia, ettei sillä ole mitään asiaa lähellekään Foxia ruoka-aikaan. Eikä myöskään Fox saa tulla Iken lähelle. Molemmat pysyvät omilla kipoillaan, niin vältetään kenkkuilut. Luita ei kyllä vielä olla uskallettu antaa niin, että koirat olisivat samassa huoneessa. Niistä Ike on nimittäin TOSI tarkka. Edistystä on toki tapahtunut (varmaan sitä myötä kun ruokailussakin on tullut säännöt selviksi), eikä Ike enää juuri reagoi Foxin kulkiessa makuuhuoneen portin ohi kun Ike syö siellä luuta. (Kyllä vain, pohjalta lähdettiin.)

Tässä on kaksi videopätkää esimerkkinä siitä, miten mukavasti piskeillä yleensä menee:



Ikellä alkoi pari viikkoa sitten tokokurssi. Se keskittyy oikein hienosti, vaikka muut koirat ja niiden lelut selvästi kiinnostaisivat tosi paljon. Uskon, että sille tekee tosi hyvää harrastaa myös jotain sellaista, missä vauhti ei ole se keskeisin juttu. Onhan se toki agilityssäkin jo paljon paremmin kuulolla kuin vaikkapa puoli vuotta sitten, mutta kyllä silti tykkäisin, ettei täyteen vauhtiin ryntääminen olisi se ainoa palkan tuntuinen palkka.

Myös Fox on aloittanut koulun. <3 Aloitettiin sen kanssa sama tokopainotteinen pentukurssi minkä Ikekin aikanaan kävi. Fox oli tietysti aivan valtavan pätevä pieni penneli! Erityisesti kontaktin ottamisessa se oli ihan luokan priimus, onhan katsekontaktia vaadittu arjessa joka käänteessä: ennen ruokaa, ennen ovista kulkemista, ennen vapaaksi päästämistä jne. Kurssilla saatiin myös hyvin harjoiteltua katsekontaktia liikkeessä ja häiriössä. Fox nappasi tosi nopeasti jutun juonesta kiinni. Se on paljon rauhallisempi kuin Ike - mistä myös kurssin kouluttaja huomautti. Meillä on siis molempien koirien tokokurssit peräkkäin samassa koirakoulussa, ja kouluttajakin on sama.

Fox on alkanut vaihtaa hampaita. Se on muutenkin jo Iso Poika. Tai no, tuollainen suloinen koipeliinihan se oikeasti on, mutta luulee välillä olevansa kovinkin iso. Ike sitä vastoin on oikeasti iso poika, ja aikuistunut aika paljon pennun myötä. Ainakin hetkittäin se on ihan fiksu piski. Katsokaa nyt vaikka tätäkin videota! (Videolla esitelty temppu muuten syntyi ihan sattumalta, kun harjoiteltiin Iken kanssa malttamista. Sen edessä ja vieressä heiteltiin köyttä, tuota maailman parasta lelua, eikä se saanut ottaa sitä ilman lupaa. Kerran köysi sitten lipsahti hippusen liian lähelle, ja lätsähti Iken kuonon päälle. Eikä Ike silti ottanut sitä! Niin ja Fox sitten tällä videolla, sehän esittelee taitavasti odottamista ja sitä, ettei se saa häiritä Iken palkkausleikkejä. Taitavat!)