Iker on maailman paras harrastuskoira, ihan varmasti on! (Hyvä huudella, kun ei oo muista kokemusta...)
Ollaan oltu viime kuukausina koiratanssikurssilla ja agilitykurssilla, ja juuri äsken kotiuduttiin koirafrisbeekoulutuksesta. Kurssit on menneet hurjan hienosti ja edistystä on tapahtunut. Ike on niin taidokas temppuilija, että siitä saisi vaikka millaisen sirkuskoiran jos haluaisi. Koiratanssi sujuu kuin - no, tanssi. Vielä kun emäntä oppisi tekemään kiinnostavia koreografioita... Agilityssa ollaan harjoiteltu viime viikkoina ohjaamista, mikä onkin näin noviisille tosi hyvä juttu. Lisäksi se on juuri tässä hetkessä Ikelle aivan oikeanlaista harjoittelua, koska siitä uhkasi tulla liiankin itsenäinen ja rohkea liitäjä: se alkoi hetkittäin olla sitä mieltä, että se saa itse päättää milloin tekee ja mitä esteitä. Pienellä kovistelulla Ike kuitenkin lopettaa riekkumisen ja tekee sen jälkeen huiman keskittyneesti juuri sitä mitä minä pyydän. Tässä pitää vaan opetella reagoimaan tarpeeksi aikaisin, kun näyttää siltä että Ipana alkaa perseillä.
Ike on ylpeä metsänomistaja.
Keväisellä metsälenkillä
Elämä on parasta huumetta.
Tämänpäiväinen koirafrisbeekoulutus Turussa oli aivan huippu sekä Iken että omistajien mielestä. Aluksi kuultiin vähän treenaamisen perusteista ja sitten lähdettiin yksi kerrallaan sytyttelemään koiria frisbeisiin. Ikeä ei oikeastaan tarvinnut sytytellä, se kun on syntyjään ilmiliekeissä ja osasi vielä luonnostaan ottaa hienoja koppeja kiekoista. Vautsi miten taitava koira meillä on! Frisbeessäkin huomattiin, että Ike suorittaa tehtävänsä tosi keskittyneesti (eikä ainoastaan innokkaasti) silloin, kun siltä ensin vähän vaatii jotain - tässä tapauksessa heittäjän kiertämistä. Frisbeen haku ja agilityesteiden suorittaminen on Ikelle palkkaa itsessään, pääseehän se tekemään niissä lempitouhuaan eli päästämään hanan auki.
Vähän pitää tietysti kertoa vaikeuksistakin: oman vuoron odottaminen rauhassa on agilityssä tullut ihan TOSI vaikeaksi. Toissakerralla se tuli kirjaimellisesti läpi kangashäkistä, mistä syystä kyllästyin tappelemaan sen kanssa ja otin kovemman kurin käyttöön. Hihna kiinni A-esteeseen ja tiukalla käskyllä koira maahan. Makuusta sitten palkkasin harvinaisen tiuhaan tahtiin. Kai se siitä pikkuhiljaa... toivottavasti... olis ihan kiva päästä joskus esim. kuivaharjoittelemaan ohjauskuvioita tai jeesaamaan kurssikavereita palkkarina tms. *huokaus*
Loppuun videoklippi siitä, kun Ike jännittää sillan ylittämistä. "Jos oikeen meen matalana, niin ehkä säilyn hengissä!"
Oli kyllä taitava koira hommissa. Työskentely oli hauskaa Ikerin kanssa. Viimeksi näin heti syttyneen omassa koirassa neljä vuotta sitten ;)
VastaaPoista